Puheeni Jyväskylän yliopiston avajaisissa

Puhe Jyväskylän yliopiston avajaisissa 7.9.2011
Antti Yli-Tainio, Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta


Arvoisa rehtori, hyvät opiskelijatoverit ja henkilökunnan edustajat,

Haluan toivottaa erityisesti teidät kaikki uudet opiskelijat tervetulleiksi Jyväskylän yliopistoon. Edessä olevat vuodet tulevat epäilemättä olemaan elämänne parhaita. Yliopisto on ainutlaatuinen tilaisuus paitsi oppia, myös kasvaa ihmisenä.

Hyvät ystävät!

Suomalainen yliopisto elää muutoksen aikoja. Talouden taantuma uhkaa yliopistojen perusrahoitusta, ja korkeakoulujen keskinäinen kilpailu on entistä kiivaampaa.

Jyväskylän yliopisto on pärjännyt tässä kilpailussa hyvin, ja olemme eräiden tutkimusten mukaan jopa Suomen tuotteliaimpia yliopistoja, kun verrataan suoritettujen tutkintojen määrää saatuun rahoitukseen.

Jyväskylän yliopisto on menestynyt myös tieteellistä tutkimusta tekevänä yliopistona, ja sijoittui taas kansainvälisessä Academic Ranking of World Universities -tutkimuksessa maailman viidensadan parhaimman yliopiston joukkoon.

Yliopiston pitkän aikavälin kilpailukyky, ja yliopistomme viihtyvyys ja houkuttelevuus opiskelu- ja työpaikkana ovat kuitenkin kiinni monista sellaisista tekijöistä, joita ei kyetä sijoitusvertailuilla tavoittamaan. Henkilökunnan ja opiskelijoiden jaksamisesta huolehtiminen on paitsi itseisarvo, myös välttämätöntä yliopiston pitkän aikavälin kilpailukyvyn turvaamiseksi.

Opiskelijoihin kohdistuvat vaatimukset ovat kiristyneet vuosi vuodelta. Viimeisimpänä uudistuksena opintotukikuukautta kohden tarvittava opintopisteiden määrä nousi elokuusta alkaen viiteen. Opiskelija ei voi jatkossa myöskään nostaa opintotuen asumislisää kuluttamatta tukikuukausiaan.

Nämä uudistukset hankaloittavat opiskelijan taloudellista asemaa, ja on mahdollista että niiden vaikutus kääntyy päinvastaiseksi toivottuun verrattuna.

Opintojen ripeä suorittaminen edellyttää riittävien elämän perusedellytysten turvaamista. Maan uusi hallitus on luvannut sitoa opintotuen indeksiin vuodesta 2014 alkaen, mutta opintoraha on edelleen vääjäämättä muita perusetuuksia ja yleisiä elinkustannuksia jäljessä. Tämä tosiasia sotii valtiovallan itsensä asettamaa nopean valmistumisen tavoitetta vastaan.

Opiskeluun liittyy paljon tekijöitä, jotka eivät ole suoraan meidän itsemme hallittavissa. Näiden ongelmien korjaamiseksi on vielä paljon tehtävissä, ja opintojen ongelmakohtiin puuttumisen tulee olla ensisijainen keino pyrittäessä edistämään nopeaa valmistumista ja lyhentämään opiskeluaikoja.

Hyvät kuulijat!

Opiskelija on oman oppimiskokemuksensa paras asiantuntija. Jokaisella opiskelijalla on arvokasta tietoa läpikäymänsä koulutuksen haasteista ja onnistumisista. Tätä asiantuntemusta ei toistaiseksi ole hyödynnetty täysimääräisesti. Yliopisto ja ainejärjestöt keräävät palautetta täällä järjestettävistä kursseista, mutta kerätty palaute ei kata kaikkea opetusta, eikä useinkaan seuraa samaa kurssia perättäisinä vuosina, mikä mahdollistaisi opetuksen kehittymisen arvioimisen.

Jyväskylän yliopisto tarvitsee kaiken opetuksen kattavan kurssipalautejärjestelmän. Ulottamalla palautteen kerääminen kaikkiin opintoihin, on mahdollista saada vertailu- ja arviointikelpoista tietoa opetuksen toimivuudesta ja sen mahdollisista ongelmakohdista. Yksikin huonosti suunniteltu tai toteutettu kurssi voi myöhästyttää kokonaisen vuosikurssin valmistumista. Tähän meillä ei ole varaa. Kursseilta kerätty palaute auttaa ja kannustaa opettajia kehittämään omaa opetustaan. Automaattinen ja kaiken opetuksen kattava kurssipalautejärjestelmä on helposti ja kustannustehokkaasti toteutettavissa nykyisen Korppi-järjestelmän rinnalla.

Entistä voimakkaampi panostaminen nimenomaan opetukseen on keskeistä myös laadukkaan tutkimuksen näkökulmasta, sillä asioiden kokonaisvaltainen ymmärtäminen on pohja luovuudelle ja uuden löytämiselle.

Oikeudenmukaisuuden toteutuminen opetuksessa ja arvostelussa on välttämätön edellytys yliopiston arvojen toteutumiselle ja korkean opiskelumotivaation ylläpitämiselle. Yliopiston tutkintosääntö toteaa opintosuoritusten arviointiperusteiden olevan julkisia, ja ne on julkistettava hyvissä ajoin ennen kuulustelua. Arviointiperusteiden yksilöinti on välttämätöntä onnistuneen valmistautumisen kannalta. Kirjan tai luentosarjan ilmoittaminen tenttialueeksi ei siis riitä.

Ylioppilaskunta on oikeudenmukaisuuden edistämiseksi koonnut julkaisun ”Opiskelijan oikeudet”, joka löytyy myös ylioppilaskunnan verkkosivuilta. Julkaisuun on koostettu opiskelijan oikeusturvan kannalta keskeisimmät asiat yksiin kansiin.

Yliopistosta valmistuneiden maistereiden määrä ei vielä kerro opiskelijoiden työllistymisestä valmistumisen jälkeen. Tutkintoon sisältyvien sivuaineiden valinnalla onkin usein keskeinen merkitys tulevan työnkuvan valikoitumisen kannalta. Tämän vuoksi opiskelijoille tulee taata riittävästi opinto-ohjausta ja mielekästä työelämäneuvontaa jo opiskeluiden alusta lähtien.

Työ- ja elinkeinotoimiston kiinnostus opiskelijaa kohtaan alkaa vasta sillä hetkellä kun tämä valmistuu. Tämä asetelma on käsittämätön. Työ- ja elinkeinotoimiston resurssit tulisi käyttää järkevästi urasuunnitteluun jo opintojen alkuvaiheessa yhdessä opiskelijan ja yliopiston kanssa. Näen tässä mahdollisuuksia yliopiston ja työ- ja elinkeinotoimistojen yhteistyön tiivistämiselle. Haluan myös kiittää yliopiston omia ura- ja rekrytointipalveluita, heidän tekemästään arvokasta työstä.

Hyvät kuulijat!

Rehtori Aino Sallinen on pitkän ja ansiokkaan uran päätteeksi jäämässä eläkkeelle ensi kesänä. Hänen kaudellaan Jyväskylän yliopistosta on kasvanut merkittävä kansainvälinen tiedeyliopisto, ja yliopistomme asema maan johtavana monialayliopistona on vahvistunut. Tätä työtä Sallinen on rehtorina tehnyt pian jo kahden vuosikymmenen ajan.

Aino Sallinen on tehnyt merkittävän akateemisen uran, olemalla muun muassa ensimmäinen puheviestinnän professori Suomessa, ja toinen naisrehtori kaikissa pohjoismaissa. Tällä hetkellä Aino Sallinen on Suomen pisimpään palvellut yliopiston rehtori.

Haluan koko ylioppilaskunnan puolesta kiittää Aino Sallista arvokkaasta ja periksi antamattomasta työstä yliopistomme eteen.

Yliopistomme hallitus on julistanut auki yliopiston uuden rehtorin haun. Hakuilmoitus toteaa että rehtoriksi valittavalta edellytetään muun muassa ”kokemusta akateemisesta opetuksesta, johtamisesta ja hallinnosta, monipuolista kielitaitoa, sekä kokemusta kansallisesta ja kansainvälisestä yhteistyöstä.”

Hyvän johtajan tärkein ominaisuus on kuitenkin kyky kuulla, ja kyky kuunnella.

Kyky ymmärtää muita heidän omista lähtökohdistaan on mittaamattoman arvokas, ja välttämätön taito onnistuneelle johtajalle.

Hyvät ystävät!

Suomalaista yhteiskuntaa on vuosikymmenien ajan rakennettu ajatukselle, että kaikilla on mahdollisuus kouluttautua niin pitkälle kuin haluaa ja kykenee, sosiaalisesta taustasta tai varallisuudesta riippumatta. On ajateltu että tätä kautta Suomen kaltainen pieni maa saa käyttöönsä parhaan mahdollisen osaamisen.

Tätä asennetta tarvitsemme myös omassa yliopistossamme. Tarvitsemme jokaisen yliopistoyhteisön jäsenen huomioimista ja täysipainoista panosta pärjätäksemme yliopistona kovenevassa kansallisessa ja kansainvälisessä kilpailussa. Toivon, että Jyväskylän yliopisto voi olla edelläkävijänä myös tällä saralla, sekä nyt että tulevaisuudessa.

Haluan lopuksi toivottaa teille kaikille menestyksekästä, mielenkiintoista ja mukavaa uuden lukuvuoden alkua.

Kiitos!

Asukkaan ehdoilla

Julkaistaan ylioppilaskylän vapaa-aikatoimikunnan lehdessä

Asukkaan ehdoilla.

Tämän periaatteen mukaan toivoisin koko ylioppilaskylän toimivan. Niin meidän luottamushenkilöiden kuin työntekijöidenkin. Kaikki ovat kuitenkin vain ihmisiä, ja sellaisina erehtyväisiä. Asiat kuten kiire, vanhat tottumukset, tai toisen näkökulman puute johtavat silloin tällöin toimimaan toisin. Tavoitteena ylioppilaskylässä tulee kuitenkin aina olla asukkaan parhaan edistäminen.

Kortepohjan ylioppilaskylä on siitä poikkeuksellinen asuinpaikka, että me olemme paitsi asukkaita, myös kaikki kylän omistajia ylioppilaskunnan jäseninä. Onkin sinänsä ristiriitaista, jos ylioppilaskylä ei syystä tai toisesta ole vielä sellainen kuin haluaisimme. Mehän tämän paikan omistamme, herranjestas! Valitsemme ylioppilaskylän poliittisen suunnan: yhdeksänhenkinen asukasneuvosto, kylän päättävä elin, valitaan joka vuosi suoralla vaalilla.

Toimiessani tänä vuonna asukasneuvoston puheenjohtajana olen yrittänyt parhaani mukaan tuoda ylioppilaskylän päätöksentekoa lähemmäksi kaikkien arkea tiedottamalla aktiivisesti asukasneuvoston toiminnasta, sekä puuttumalla tarmokkaasti esille nostettuihin ongelmiin. Olemme tehneet uusia tiukkoja linjauksia siitä miten korjauksista on ilmoitettava asukkaille riittävän aikaisin. Myös muita parannuksia on luvassa, ja sanomme hyvästit pyykkitupien kolikkoautomaateille, eli pyykinpesu sisältyy vuokriin syyskuun alusta alkaen. Pieni parannus on tulossa myös asukasdemokratiaan, sillä saimme läpi sääntömuutoksen, jonka myötä asukasneuvostoon valitaan jatkossa suoraan vaaleilla nykyiseen verrattuna peräti kaksinkertainen määrä ihmisiä, kahdeksan henkilöä.

Meitä asuu täällä kuitenkin lähes kaksi tuhatta, ja edustajien valitseminen kerran vuodessa ei voi korvata oikeutta suoraan vaikuttamiseen. Yhteisistä asioista päättäminen ei saa olla muutamien yksinoikeus. Meidän on kyettävä löytämään uusia, entistä parempia keinoja jakaa valtaa ja vastuuta kyläyhteisössämme. On välttämätöntä, että saat oman äänesi kuuluviin. Pyydänkin, että laitat minulle sähköpostia ja kerrot omista ajatuksistasi ja toiveistasi paremmasta kodista ja ylioppilaskylästä. Tavoitat minut osoitteesta antti.yli-tainio@iki.fi. Ylioppilaskylän tulee aina toimia asukkaan lähtökohdista käsin. Asukkaan ehdoilla.

Kiitos mielenkiinnostasi!

Antti Yli-Tainio
Kortepohjan Asukasneuvoston puheenjohtaja 2011

Aloitteeni Linux-päätteiden käytön lisäämisestä Jyväskylän kouluissa

Jyväskylän kouluissa on vuodesta 2006 lähtien ollut käynnissä Linux-päätejärjestelmiin perustuva kokeilu Kortepohjan koululla. Kokeilua on sittemmin laajennettu myös Viitaniemen ja Kilpisen kouluihin. Linux-päätteen käyttö on havaittu yhtä helpoksi tai ne on havaittu jopa helppokäyttöisemmiksi kuin perinteiset Windows-työasemat. Päätetietokoneet toimivat lisäksi nopeammin ja tietokoneiden määrää on ollut mahdollista lisätä edullisesti.

Lappeenrannan kaupungissa on laskettu yhden Windows-työaseman maksavan kaupungin sivistystoimelle noin 400 euroa vuodessa. Yhden Linux-päätetietokoneen kustannuksiksi arvioidaan 140 euroa vuodessa. Jyväskylään sovitettuna nämä luvut tarkoittavat, että siirtymällä opetuskäytössä Windows-työasemista Linux-päätejärjestelmiin voitaisiin sivistystoimessa säästää joka vuosi yli 500 000 euroa.

Huomattava osa Linux-päätejärjestelmien säästöistä seuraa tietokoneiden pidemmästä käyttöiästä, joka on jopa kaksinkertainen perinteisiin Windows-työasemiin verrattuna. Vanhat Windows-työasemat voidaan niiden perinteisen eliniän lopussa muuttaa päätetietokoneiksi, pidentäen niiden käyttöikää. Merkittäviä kustannussäästöjä saadaan myös päätteiden huomattavasti pidemmästä huoltovälistä, sillä päätetietokone ei sisällä
juurikaan rikkoutuvia osia, eikä niihin voi tulla yksilöllisiä ohjelmavikoja. Lisäksi päätteet kuluttavat sähköä tavallista tietokonetta vähemmän. Nykyiset Windows-työasemat kärsivät hitaista lataus- ja kirjautumisajoista, eikä niissä ole toteutettavissa virransäästöä Linux-päätetietokoneiden tapaan. Linux-käyttöjärjestelmä muine ohjelmistoineen perustuu vapaisiin, avoimen lähdekoodin ohjelmiin joista ei tarvitse maksaa lisenssimaksuja, mitkä voivat Microsoftin tuotteissa olla merkittäviä.

Linux-päätejärjestelmä perustuu tehokkaaseen palvelintietokoneeseen ja joukkoon päätetietokoneita. Ohjelmien suorittaminen tapahtuu päätteen sijaan tehokkaalla palvelimella ja tieto välitetään koulun lähiverkon kautta. Päätteen tehtävänä on ainoastaan ohjata näyttöä, näppäimistöä ja hiirtä, mikä mahdollistaa huomattavasti vanhempien ja edullisempien tietokoneiden käytön. Päätetietokoneisiin on mahdollista siirtyä myös vähitellen sitä mukaa kun koulujen nykyiset tietokoneet ikääntyvät.

Haluamme kaupungin mieluummin säästävän tehokkaammilla tietokonejärjestelmillä kuin leikkaamalla opetuksen, koulujen tarvikkeiden tai kouluruuan rahoitusta.

Me allekirjoittaneet esitämme, että kaupunginhallitus selvittää mahdollisuudet Linux-päätejärjestelmiin siirtymiseksi kaikissa Jyväskylän perusasteen kouluissa ja lukioissa. Pyydämme että tietohallinto tekee asiasta tarvittavat laskelmat. Laskelmat tulee toimittaa valtuustolle sellaisessa aikataulussa, että ne voidaan tarvittaessa huomioida vuoden 2010 budjetin valmistelussa.

Aloite on luettavissa Jyväskylän kaupungin sivuilla.

Asumisen energiatehokkuus

14. Opiskelija-asumisen edunvalvonnan terävöittäminen

Suurimmat haasteet joita opiskelija-asumisessa kohdataan tulevaisuudessa ovat mm. peruskorjausten kasvava tarve, lyhyiden vuokrasuhteiden määrän kasvu ja opiskelija-asuntosäätiöiden muuttuminen enemmän rakennuttajista palveluntarjoajiksi. Ylioppilasliikkeen tulee terävöittää linjaansa suomalaisen asumispolitiikan suhteen, koska ainostaan 27%:lle opiskelijoista riittää edullisia opiskelija-asuntoja. SYL vaikuttaa aktiivisesti erityisasumisesta päättäviin tahoihin, jotta opiskelija-asumisen investointiavustusprosenttia saadaan kasvatettua nykyisestä 10%:sta. Lisäksi edesautetaan opiskelija-asumisen kaavoittamista kuntatasolla ja tuetaan ylioppilaskuntien opiskelijaedustajien toimintaa paikallisissa opiskelija-asuntosäätiöissä koulutustoiminnan avulla. SYL vaikuttaa sen puolesta, että asuntojen energiatehokkuuden parantamista tukevien avustusmuotojen taso on riittävä, ja niille on varattu riittävät määrärahat. SYL vaikuttaa sen puolesta että opiskelija-asuntosäätiöt ovat edelläkävijöitä asumisen energiatehokkuuden parantamisessa.

Kappaleen loppu oli lisäykseni Suomen ylioppilaskuntien liiton (SYL) toimintasuunnitelmaan. Läpi meni ja energiatehokkuuden edistäminen on nyt osa ensi vuoden SYL:in agendaa.

Pyöräilyn huomioiminen kaupunkisuunnittelussa ja kaavoituksessa

Polkupyöräily on ympäristöystävillinen, opiskelijalle edullinen sekä terveellinen tapa liikkua. Tällä hetkellä polkupyöräilijää ei kuitenkaan ole riittävästi huomioitu nykyisessä kaupunkisuunnittelussa. OLL:n liikuntapoliittinen ohjelma 2010-2013 sisältää kirjauksia polkupyöräilyn edistämisestä. SYL vaikuttaa OLL:n kanssa kunnallisiin toimijoihin, kuntaliittoon sekä liikenne- ja viestintäministeriöön pyöräilyinfrastuktuurin parantamiseksi ja pyrkii lisäämään tietoisuutta pyöräilyn ympäristö- ja terveydellisistä vaikutuksista sekä vaikutuksista opiskelijan asumiseen ja talouteen.

Esitin edellä olevaa lisäystä Suomen ylioppilaskuntien liiton (SYL) toimintasuunnitelmaan yhdistyksen liittokokouksessa. Lisäys ei valitettavasti mennyt läpi, mutta sen sijaan opiskelija-asumisen energiatehokkuutta koskeva lisäykseni meni.

Pyöräilyn edistäminen on hyvin oleellista opiskelija-asumisen kannalta, vaikka sitä ei heti tulisi ajatelleeksi. Nimittäin sillä ei ole mitään väliä että asuuko kolmen vai viiden kilometrin päässä opiskelupaikasta. Ainoastaan matkaan kuluvalla ajalla on väliä. Edistämällä hyviä pyöräilymahdollisuuksia voimme tuoda opiskelija-asuntoja lähemmäksi kampuksia.

Aloitteeni Vihreän liiton puoluekokoukselle

ESITYS VIHREÄN LIITON PUOLUEKOKOUKSELLE

KANNANOTTO: Vanhojen rakennusten energiatehokkuutta parannettava

Vihreä liitto esittää kannanottonaan, että Suomen olemassa olevan rakennuskannan energiatehokkuutta on parannettava.

Suomessa rakennettavien talojen energiatehokkuutta koskevat rakennusmääräykset tiukkenivat noin 30 prosenttia vuonna 2010. Vuonna 2012 on mahdollisesti luvassa vielä 20 prosentin edestä lisäkiristyksiä. Nämä tiukennukset koskevat kuitenkin vain uudisrakentamista.

Suomi on sitoutunut pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategiassaan sekä yhdessä Euroopan unionin kanssa 20 prosentin päästövähennyksiin vuoteen 2020 mennessä ja 60 prosentin vähennyksiin vuoteen 2050 mennessä vuoden 1990 tasoon verrattuna. Vihreän liiton mielestä tavoitteiden tulisi olla tätäkin tiukemmat.

Olemassa olevien asuinrakennusten energiatehokkuudelle ei aseteta velvoitteita edes suurten korjaushankkeiden, kuten rakennusten perusparannusten yhteydessä. Suomen jo olemassa olevan rakennuskannan energiatehokkuutta on parannettava ja myös korjausrakentamiselle on asetettava tiukemmat rakennusmääräykset.

Rakennuskanta vastaa 40 prosenttia Suomen energiankulutuksesta. Kun oletetaan yhden rakennuksen eliniän olevan 50 vuotta, on koko Suomen rakennuskanta siirtynyt 2010 hyväksyttyihin rakennusstandardeihin vasta vuoteen 2060 mennessä. Ilmastonmuutoksen kannalta tämä ei riitä.

Valtio tukee nykyisen rakennuskannan energiakartoituksia ja vuosina 2009-2010 myös energiatehokkuuden parantamiseen tähtääviä korjauksia suhdanneluonteisten energia-avustusten muodossa. Nämä toimenpiteet perustuvat kuitenkin ihmisten ja taloyhtiöiden aktiivisuuteen ja omaan tahtoon parantaa energiatehokkuutta. Usein tahtoa tai tietoa ei kuitenkaan ole, tahdon lisäksi tarvitaan voimakkaampia toimenpiteitä.

Päämäärätietoisempien keinojen käyttöönottoa puoltaa myös se tosiasia, että energiatehokkuuden parantaminen on kustannustehokasta ja toteuttajalle yleensä taloudellisesti kannattavaa.

Vihreän liiton puoluekokous esittää, että:

  • * Kulloinkin voimassa olevat energiatehokkuutta koskevat rakennusvaatimukset tulee tehdä pakollisiksi myös olemassa olevan rakennuskannan korjausrakentamisessa.
  • * Asuinrakennusten energiankäytön verotusta tulee kiristää.
  • * Rakennusten energiatehokkuutta kuvaavat energiatodistukset on tehtävä pakollisiksi koko rakennuskannalle.
  • * Energiakartoitukset kustannus- ja takaisinmaksulaskelmineen on tehtävä pakollisiksi korjausrakentamisen yhteydessä, energiankäytön tehottomuuksien havaitsemiseksi.

Ehdotus kylän tilaussaunojen hinnoittelun uusimiseksi

Olen tässä työstänyt ehdotusta ylioppilaskylän tilaussaunojen hinnoittelun
uusimisesta. Ylioppilaskylän asukasneuvosto ei ole vielä ottanut kantaa ehdotuksiini. Kaikki kommentit ovat erittäin tervetulleita.

Miksi uusia tilaussaunojen hinnoittelua?

Nykyinen käytäntö 12 euroa/tunti JYYn jäsenille tekee paitsi hintojen
puolesta mahdottomaksi pidempien saunatilaisuuksien järjestämisen
tilaussaunoilla, lisäksi nykyinen käytäntö ei myöskään kata kaikkia saunan
kuluja vain tunnin pituiselta tilaussaunavuorolta.

Ehdotuksia uusiksi hinnoitteluiksi:

*** VAIHTOEHTO 1 ***

* 30 euroa ensimmäiseltä tunnilta
* 2 euroa jokaiselta lisätunnilta
* Lisäpalvelu: Polttopuulisä 5 euroa/ilta

Tällä logiikalla esimerkiksi klo 16-21:30 kestävä saunailta maksaisi
polttopuiden kanssa 45 euroa kahden lisätuntitaksalla.

*** VAIHTOEHTO 2 ***

* 40 euroa / ilta, sisältäen kaiken
* Puut pyydettävä silti erikseen (lisää tarpeettomasti laitosmiesten työtä)
* Kiinteä aikaväli kello 21:30 asti, esimerkiksi 15:00-21:30

*** VAIHTOEHTO 3 ***

* 35 euroa / ilta, sisältäen kaiken
* Puut pyydettävä silti erikseen (lisää tarpeettomasti laitosmiesten työtä)
* Kiinteä aikaväli kello 21:30 asti, esimerkiksi 15:00-21:30
* Sauna lämpiää kello 18 alkaen

*** VAIHTOEHTO 4 ****

* 30 euroa ensimmäiseltä tunnilta
* 2 euroa jokaiselta LÄMPIMÄLTÄ lisätunnilta
* 0 euroa jokainen KYLMÄ lisätunti
* Lisäpalvelu: Polttopuulisä 5 euroa/ilta

Kuten sanottua, nykyään pidemmän tilaisuuden järjestäminen on joko
mahdotonta tai kohtuuttoman kallista. Esimerkiksi kuuden tunnin
tilaisuuden järjestäminen maksaa nyt 72 euroa JYYn jäsenille. Suosisin
itse vaihtoehtoja 1 tai 3, koska saunan pitäminen lämpimänä tarpeettomasti
ei ehkä maksa paljoa, mutta on ympäristön kannalta huono asia.

Kylän tilaussaunojen hinnoittelun uusiminen

Valmistelen parhaillaan luonnosta Kortepohjan ylioppilaskylän tilaussaunojen käytön uudeksi hinnoitteluksi. Nykyinen hinnoittelu vastaa erittäin huonosti kustannuksia – lähinnä siihen suuntaan että pidempien saunailtojen järjestäminen on puoliksi mahdotonta.